PAPERIN REPÄISYLUJUUS

                                                     PAPERIN REPÄISYLUJUUS
Ensin leikkasimme paperia konesuuntaisesti ja sitten  poikkisuuntaisesti. Sen jälkeen kokeilimme repäisylujuutta ja huommasimme että poikkisuuntainen tarvitsee enemmän repäisyvoimaa kuin konesuuntaisesti leikattu paperi.

 Teimme kone ja poikkisuuntaisesta molemmista neljä koetta ja tässä on tulokset:

KONE:                                             POIKKISUUNTAINEN:
466 mN                                             600 mN
428 mN                                             590 mN
462 mN                                             608 mN
440 mN                                             572 mN

Repäisylujuudella tarkoitetaan tietyn mittaisen repeämän aikaasaamiseen tarvittavaa työtä.Paperin poikkisuuntaista repäisylujuutta käytetään viansietokyvyn arvioimiseen.

Tervasaaren paperitehdas

Tervasaaren paperitehdas valkeakoskella on osittain UPMkymmene- ja osittain Billerud-konserneihin kuuluva paperitehdas, jossa on kolme toiminnassa olevaa paperikonetta (2 konetta UPM-Kymmene Oyj ja 1 kone Billerud). Henkilöstöä on noin 400. Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Tervasaaren osasto 45.

                     HISTORIA

 Tervasaaren paperintuotanto alkoi vuonna 1902, kun Myllysaaren tulipalossa vaurioitunut kone siirrettiin sellutehtaan yhteyteen käärepaperikoneeksi. Varsinaninen paperitehdäs käynnistyi vuonna 1907, jolloin aloitettiin voimapaperin valmistus myyntiin uudella koneella.

                                   Liuoksen valmistaminen ( NaCl ) 1M 

                                                    - Tilavuus 1M

työn tavoite: Tavoiteena oli tehdä yksi molaarista natriumkloridia.


Työn suoritus:

Ensin punnittiin 24,22g natriumkloridia,sen jälkeen laitoimme noin 400ml tislattua vettä mittapulloon ja laitoimme natriumkloridin sinne. Sekoitimme niin kauan kunnes natriumkloridi oli liuonnut ja lisäsimme loput vedet mittapulloon, kaadoimme lopuksi pulloon ja kirjoitimme mitä pullo sisältää.

Välineet:

 vaaka,mittapullo,pipetti,tarroja,säilytyspullo

Loppupäätelmä:

Helppotehdä , mutta Anton huijasi meitä alussa ja jouduimme tekemään työn alusta Jannen kanssa.

                            KUPARISULFAATIN KIDEVESIPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN

1. Työn tavoite 

Tutkitaan, kuinka paljon kuparisulfaattikiteissä on kidevettä

    2.Työn suoritus
Välineet: vaaka,posliiniupokas,bunsenpoltin,lasisauva,eksikaattori,spaatteli,koolmijalka,kuumennusverkko Punnittiin posliiniupokas ja merkittiin paino taulukkoon sen jälkeen laitoimme upokkaaseen 1-2 g pieniä kuparisulfaattikiteitä ja kuumennettiin varovasti , kunnes kaikki kiteet muuttuivat valkoisiksi, sen jälkeen laitettiin upokas eksiskaattoriin ja annettiin sen jäähtyä ja punnittiin.

Tässä kuumensimme kiteitä

Tässäkin kuumensimme kiteitä

Tässä laitoimme pari tippaa vettä kiteisiin

                                          Kokeen tuloksia

		Massa (g)
B	Upokas + kiteinen CuSO4	54,453
A	Tyhjä upokas	52,803
B-A	Kiteisen CuSO4	1,65
C	Upokas + kuumennettu CuSO4	53,841
A	Tyhjä upokas	52,803
C-A	Kuumennetun CuSO4 :n massa	1,036
B-A	Kiteisen CuSO4 :n massa	1,65
C-A	Kuumennetun CuSO4 :n massa	1,036
	poistuneen kidevedenmassa	0,614

pingviinit

Pingut

Jesss , jees